Hampaan poisto ei ole koskaan ensisijainen toimenpide; lähtökohtaisesti hammaslääkäri pyrkii aina säilyttämään potilaan hampaat. Joissakin tapauksissa hammas voidaan kuitenkin joutua poistamaan. Syitä poistolle voivat olla pitkälle edennyt reikiintyminen tai ientulehdus, tapaturma, vaikea-asteinen juuren alueen tulehdus tai tilanne, jossa tulehdus ei ole hoidosta huolimatta parantunut.
Joskus hammas tai hampaita joudutaan poistamaan myös oikomishoidon tai proteettisen hoidon yhteydessä. Yleisin hampaan poisto on viisaudenhampaan poisto. Viisaudenhammas poistetaan, kun se on tulehtunut tai ei mahdu puhkeamaan oikeaan asentoon.
Vahingoittuneiden hampaiden hoitotarve ja mahdollinen hampaan poistotarve arvioidaan hammastarkastuksessa. Hoitotoimenpiteenä hampaan poisto on vaihtoehdoista viimeinen.
Poistoprosessi alkaa röntgenkuvauksesta. Kuvantamisen avulla selvitetään hampaan anatomia ja suunnitellaan poisto niin, että toimenpide etenee mahdollisimman sujuvasti ja kivuttomasti. Hampaan poisto on toimenpiteenä kivuton, sillä ennen toimenpidettä alue puudutetaan. Myös kirurginen hampaan poisto toteutetaan yleensä paikallispuudutuksessa.
Tavallinen, ei-kirurginen hampaan poisto on hyvin nopea toimenpide. Se vie aikaa muutamasta minuutista puoleen tuntiin.
Viisaudenhampaita poistetaan muita hampaita enemmän. Poisto on yleensä ensisijainen hoitomenetelmä, kun viisaudenhammas alkaa oireilla. Viisaudenhampaita poistetaan usein ennalta ehkäisevästi mutta myös akuuteissa tilanteissa, kun hammas alkaa oireilla esimerkiksi kivulla tai turvotuksella.
Viisaudenhampaan poisto on useimmiten nopea toimenpide, joka tehdään paikallispuudutuksessa. Puudutuksen ansiosta potilas tuntee ainoastaan painetta hoitoalueella.
Joskus viisaudenhammas joudutaan poistamaan kirurgisesti. Potilaan näkökulmasta tavanomainen ja kirurginen poisto eivät eroa toisistaan juuri lainkaan. Toipumisaika on kirurgisen poiston jälkeen kuitenkin pidempi kuin tavanomaisen poiston jälkeen.